maanantai 23. toukokuuta 2016

Frau - sitä holokaustia ...

Terhi Rannelan romaanin Frau nimihenkilö on Prahan teurastajaksi kutsutun natsijohtajan Reinhardt Heydrichin puoliso Lina. Heydrich kohosi Saksan keskusturvallisuusviraston johtajaksi ja sieltä Böömin ja Määrin protektoraatin käskynhaltijaksi. Hän oli myös Lopullista ratkaisua suunnitelleen Wannseen konferenssin puheenjohtaja.Vaimo Lina oli omaksunut kansallissosialistisen aatemaailman jo lapsuuskodissaan ja hän ilmeisesti myös alunperin  johdatti puolisonsa liikkeen palvelukseen. Itse hän pitäytyi saksalaisen ihannneperheenemännän roolissa ja puolusti julkisuudessa miehensä tekoja elämänsä loppuun asti.  Yhtenä osoituksena elämän käsittämättömästä yllätyksellisyydestä on Linan yhteys Suomeen. 1960-luvulla tämä saksalaisrouva eli muutaman vuoden Helsingissä boheemin teatterijohtajan Mauno Mannisen puolisona.


Rannelan kirja keskittyy Reinhardt Heydrichin salamurhaan ja sitä seuraaviin kostotoimiin. Äänenä on välillä  vanha Lina, jota kirjaansa kirjoittava toimittaja haastattelee 1980-luvun Länsi-Saksassa, välillä kertojina toimivat salamurhaan osallistuneet prahalaiset ja heidän ystävänsä sekä natsien kostotoimien kohteeksi joutuneet viattomat tsekit. Oman puheenvuoronsa saa myös Linan sodanaikainen palveluskunta. Näkökulmatekniikka toimii kirjassa hyvin ja valottaa tapahtumia monesta suunnasta.  Henkilöhahmot ovat moniulotteisia,  motiivit tekojen taustalla moninaisia ja yleensä toimijoille itselleen vaikeasti tunnistettavia. Tämäkään kirja ei anna vastauksia holokaustia ja pahan ongelmaa koskeviin kysymyksiin vaikka päähenkilö antaakin kirjassa eräänlaisen selityksen siihen, miksi hän itse toimi aikoinaan niin kuin toimi. 

Kirjaan liittyy työpäiväkirja, joka on vapaasti verkosta ladattavissa. Päiväkirjasta käy ilmi, että alkuperäinen idea kirjan kirjoittamiseen on lähtenyt Heydrichin salamurhaa seuranneita kostotoimia esitelleestä näyttelystä. Kirja muutti muotoaan monta kertaa ja sen painpiste siirtyi sivullisista uhreista niihin syyllisiiin, jotka eivät itse lianneet käsiään.. Kirjailija luki aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja matkusteli kirjan tapahtumapaikoilla. Hän myös pohti historiallisen romaanin kirjoittamisen etiikkaa. Mistä on lupa kirjoittaa? Missä menee faktan ja fiktion raja? …  Sekä aiheen että teorian kannalta keskeinen vaikuttaja on ollut Laurent Binet ja hänen teoksensa  HHhH (Himmlers Hirn heiβt Heydrich).  Tämän kirjan minä lisäsin lukulistalleni. Samalla jäin odottamaan Mauno Mannisesn elämäkertaa, jota teatterinjohtajan oma veljentytär  Hellevi Arjava par'aikaa kirjoittaa.

Terhi Rannela
Frau
Karisto, 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti